Päiväreissu Montenegrosta Albaniaan: Suosittelen!

Lauantaina 6.5.2017 kävimme työkaverien kanssa päiväreissulla Luoteis-Albanissa. 

Budvasta, Montenegrosta on matkaa Albanian rajalle vain 1h30min ja matkalla näki Barin kaupunkia ja kauniita maisemia. Rajatarkastus sujui vaivatta, varsinkin kun oli EU-passi... mutta myös paikalliset voivat ylittää rajaa vapaasti kunhan vierailu rajan takana ei ylitä kolmea kuukautta.

Albanian kieli on täysin erilainen serbo-kroatialaisten kielten kanssa eli Montenegrolaiset eivät ymmärrä albanialaisia. Rajan tuntumassa oli paikkojen ja putiikkien nimet kirjoitettu molemmilla kielillä. Paikallinen valuutta Albaniassa on Lek, mutta esimerkiksi Shkodërin kaupungissa paikalliset olivat tottuneet matkailijoihin ja ottivat vastaan euroja. Hintaan saattoi toki euroilla maksaessa tulla pieni korotus. Mistään tusristirysästä ei kuitenkaan missän nimessä ollut kysymys! Muita matkailijoita ei näkynyt, eikä kaupunkia muutenkaan ollut, muutamaa matkamuistoputiikkia lukuunottamatta, valjastettu matkailuun.

Ensimmäinen vierailukohde oli Rozafa castle – Rozafan linnoitus, jonka muureilta oli upeat maisemat alas laaksoon sekä Bojana-ja Drin joelle. Linnalta jatkoimme alas laaksoon ja Shkodërin kaupunkiin, joka on Albanian vanhin ja neljänneksi suurin kaupunki.

Olimme reissussa järjestetyn retken mukana, kun ensin olimme suunnitelleet lähteä reissuun omatoimisesti vuokra-autolla. Nyt Albaniassa käyneenä suosittelen ehdottomasta retkeä, enkä autonvuokrausta. Liikenne vaikutti kaaokselta eikä paikallinen tavallinen tallaaja tuntunut taitavan kovin kummoista englantia, mikäli jotain liikenteessä sattuisi. 

...Muuten olin positiivisesti yllättynyt, kuinka siistiä Shkodërin kaupungissa oli ja kaikki vesistöt ja luonto olivat niin kauniita ja vehreitä. Toki monet asuinrakennukset ja autot olivat rapistuneita tai huonokuntoisen oloisia ulospäin ja monen kadun varressa istui joku kerjäämässä. Näin myös kengänkiillottajan työssään...

Paikallisoppaamme kertoikin, että Albaniassa keskipalkka on noin 120 euroa kuukaudessa ja heidän presidenttinsä palkkakin on vain 1800 euroa kuussa. 

Katukuvassa oli paikoittain myös säilynyt kommunistiajoilta Neuvostoliittoa muistuttava harmaa tunnelma. Tuolta ajalta elossa ovat osittain myös ristiriidat ja hieman viileät välit entisen Jugoslavian maiden kanssa. Oppaamme muistuttikin, että historian kulku tuntuu vaihtelevan aina huomattavasti riippuen siitä, keneltä menneestä ajasta sattuu kysymään; kysyykö esimerkiksi serbialaiselta vai albanialaiselta.

Oli todella hienoa päästä vierailemaan Albaniassa, sillä olen tavannut monessa maassa albaanialaista henkilökuntaa hotelleissa, eikä minulla ole oikein ollut käsitystä minkälaisesta paikasta he ovat kotoisin. Kun kyselin heiltä Albaniasta, ottivat he aina puheeksi köyhyyden, työttömyyden ja rikollisuuden sekä tiettyjen tavaroiden huonon saatavuuden. Onneksi olen nyt itse nähnyt maasta muutakin ja voin hyvin sen perusteella kuvitella, että Albania on tulevaisuuden vilkas matkailumaa. Luulen, että turistiliikenne vilkastuu kunhan Albania pääsee osaksi EU:ta, virallisena ehdokkaana se jo on.